Punainen on vaaran väri
Kirjoittaja: kritiikkipiiri on syyskuu 30, 2007
Helpolla ei päästä Anjakaan päähenkilöään Markoa, jonka aamuun voitte sukeltaa seuraavaksi. Tässä siis Anjan versio lauantaisesta kirjoitustehtävästä. (Eija)
Punainen kaulaliina
Heti herättyään Marko tutkistelee ympäristöään, kaihtavasti, välttelevästi.
- Kotona olen. Kaikki on siis hyvin. Mutta kenen tuo punainen kaulaliina on?
Päätä särkee ja kurkkua kuivaa. Maksa huutaa, onko kurkku poikki? Hän ei jaksa nousta. Hän miettii hyvyyttä. Hyvät ihmiset ovat jotenkin arveluttavia. Ikään kuin he tekisivät hyviä tekoja vain salatakseen pahuutensa.
Kännykkä huutaa kovalla äänellä tekstiviestin merkiksi.
- Miksi minun pitikin panna se vehje ulvomaan?
Marko nousi ja haki kännykkänsä ja luki viestin: Sinä jäit eilen kiinni valehtelusta!
Kirjoittaja oli hänen poliisikaverinsa Jarkko. - Anti olla, en vastaa. Jokin jekku varmaan.
Viesti jäi kuitenkin kaivertamaan. – Missä olen ollut, mitä olen tehnyt ja keiden seurassa? No, ei se varmaan mitään ihmeellistä ollut.
Marko päättää vastata tekstiviestiin: Mistä valheesta on kyse?
Hän katsoo ulos ikkunasta. Ikkunan alla nurmikolla makaa nainen, jossa on jotain tuttua. Nainen ei liiku.
Marko ottaa takkinsa naulakosta. Aivoissa takoo vain yksi ajatus: pois, pois, pois!
Joku koputtaa ovelle. Se on Jarkko, joka ottaa punaisen kaulaliinan hänen kädestään.
- Hei Marko! Se on nyt siinä. Lähdetäänpä!
