Tilannekartoitus & kehotus syntiin
Posted by kritiikkipiiri : 2 joulukuun, 2007
Saatiinhan se runoilija vihdoin junalakkojen sotkemasta Euroopasta takaisin kotitantereelle ja kritiikkipiiriin puhetta johtamaan. En voi mitään, mutta vinoon huumorintajuuni puri erityisesti se, että Mark oli kehittänyt itselleen kylmillä rautatieasemilla odotellessaan kaikista sairauksista juuri keuhkotaudin. Lauantain (1.12.) tapaamisen missanneille tiedoksi, että runoilija on jo lähes oma itsensä, mitä nyt ääni vähän käheytyi tapaamisen loppumetreillä, mutta jotenkin sekin mallasi pirtaan.
Kritiikkipiirin tapaamiset tämän vuoden osalta ovat sitten pulkassa, sillä viimeinen tapaamiskerta 15.12. on enemmistön äänin siirretty ensi kevään puolelle. Jouten kritiikkipiiriläiset eivät kuitenkaan vietä luppoaikaansa, sillä tehtäväksi on annettu —> seitsemän kuolemansyntiä. Valitkaa niistä omanne, sukeltakaa syntiin syvälle ja työstäkää siitä tarina. Tyyli on vapaa, tekstin pituus mieluummin pitkä kuin pätkä. Maijalta toivon runon jokaisesta synnistä. Sen lisäksi voisitte ottaa itseänne niskasta kiinni ja ryhtyä elävöittämään tätä blogia teksteillänne ja viesteillänne.
Kirjoittamisen kritiikkipiiri 
Maija said
Hei syntiset!
Löysin tuolta Nonon blogista Teemakirjoituksia kuolemansynneistä!
Mielenkiintoista luettavaa :-)
Mietin itsekin, että mitä kaikkea voi nykyaikana lisätä listaan. Itsekkyys, ehdottomasti, on yksi tämän ajan synneistä. Ja välinpitämättömyys muita ja ympäristöä kohtaan. Nämä kaksi kylläkin kulkevat käsikkäin, tallaavat suurilla rumilla jaloillaan yhden toisensa jälkeen. Pakoon juoksevia toisinajattelijoita ne vaanivat loppuun asti.
Onko hyväntahtoiset ihmiset kuolemassa sukupuuttoon?
Viides rooli said
Hyvin hoksattu, Maija!
* kumartaa kunnioittaen, pilke silmäkulmassa *
Viides rooli alias Eija
Taru said
Iltaa!
Tähän on aivan pakko kommentoida. Eräs mies, jota viisaanakin pidän, on opettanut minulle, että 8. kuolemansynti on yleistäminen.
Ei kukaan meistä ole kommari, alkoholisti, runoilija…
Pelkästään.
Taru
kritiikkipiiri said
Hei,
Kyllä tämä kaikki hössötys ja ahdistus joulun ympärillä pukkineen, poroineen, pulkkineen ja pakko-ostoksineen etc. on kohtuuttomuutta.
Minulla on ollut ilo käydä Turkin eteläosassa on Myran kaupungissa,joka 300-luvulla oli tunnettu piispa Nikolauksen ansiosta. Nikolaus oli kaikkien merenkulkijoiden, kauppiaiden ja koululaisten suojelija, joka jakoi lapsille lahjoja.Hänestä tuli sittemmin pyhimys, jonka muistopäivää vietetään meillekin tärkeänä päivänä, 6. joulukuuta.
Suomessa tuli asiassa jokin väärinkäsitys. Itse piispa jätettiin kokonaan pois ja tilalle tuli uusi pukki, joulupukki, jonka ensimmäisenä sijoitti Korvatunturille meidän kaikkien varttuneempien oma Markus-setä. Ja siitä sekin hössötys alkoi.
Rauhallista joulunalusaikaa toivottaapi Anja
Markus said
Ja kaikki nuoremmat voivat tästä kuunnella, kuinka sitä ennen lastenohjelmia oikein tehtiinkään.
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=6&ag=38&t=251
Arkistoa suosittelen pengottavaksi muutenkin…
Taru said
Ystävät hyvät,
onko se pakko? Kuka pakottaa? Ostaa lahjoja ja kunnioittaa ihmistä niin?
Suomalaisessa kulttuurissa meillä on ollut nuuttipukki, eikä hän jakele lahjoja, vaan haluaa ryypyn.
Muistakaa, että meillä ei vietetä kristillistä juhlaa, vaan sana joulu juontuu vanhasta viikinkisanasta. Se on laina heiltä.
Ja näillä sanoilla toivon teille hyvää, pakannalista joulua! Toivottavasti aloititte sen nälkäkuurilla, sillä niin suomalaiset sen joskus tekivät.Juhlassa oli samanlaista ruokaa kuin koko vuoden, mutta sitä oli runsaasti, koska sitä säästettiin koko syksyn ajan.
Ja juhla oli siksi, että päivät alkoivat pidentymään. Ja Nuutti toivotti uutta hyvää satokautta.Emmeköhän me odota kaikkea sitä nytkin!
Taru